Ilmanvaihto vaikuttaa energiatehokkuuteen merkittävästi: se voi vastata jopa merkittävää osaa rakennuksen lämpöhäviöistä, erityisesti silloin, kun järjestelmä on vanhentunut tai huonosti säädetty. Energiatehokas ilmanvaihto ei tarkoita vähemmän ilmanvaihtoa, vaan älykkäämpää tapaa hallita sisäilmaa ja lämpöä. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka liittyvät ilmanvaihdon ja energiankulutuksen suhteeseen.
Kuinka paljon ilmanvaihto kuluttaa energiaa rakennuksessa?
Ilmanvaihto kuluttaa energiaa kahdella tavalla: suoraan sähkönä puhaltimille ja epäsuorasti lämpöhäviöinä, kun lämmin sisäilma poistetaan ulos ja korvautuu kylmällä ulkoilmalla. Vanhemmissa asuinrakennuksissa ilmanvaihdon osuus lämpöhäviöistä voi olla huomattava, usein 20–40 prosentin luokkaa kokonaislämmitystarpeesta, mutta tarkat luvut vaihtelevat rakennuksen iän, rakenteen ja järjestelmätyypin mukaan.
Puhaltimien sähkönkulutus on yleensä pienempää kuin lämpöhäviöiden aiheuttama kustannus, mutta sekin kasvaa, jos ilmanvaihtojärjestelmä on mitoitettu väärin tai toimii jatkuvasti täydellä teholla. Rakennuksen ilmanpitävyys vaikuttaa myös: jos vaipassa on vuotoja, hallitsematon vuotoilma lisää energiankulutusta ilman hyötyä sisäilman laadulle.
Jokainen rakennus on erilainen, joten energiankulutuksen todellinen jakautuminen kannattaa selvittää rakennuskohtaisesti esimerkiksi energiakatselmuksen tai teknisen selvityksen avulla.
Miten lämmöntalteenotto parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta?
Lämmöntalteenotto tarkoittaa sitä, että poistoilman lämpö siirretään tuloilmaan ennen kuin poistoilma johdetaan ulos. Näin rakennuksesta poistuvaa lämpöenergiaa ei hukata, vaan se hyödynnetään uuden tuloilman esilämmittämiseen. Hyvä lämmöntalteenottolaite voi palauttaa merkittävän osan poistoilman lämpöenergiasta takaisin käyttöön.
Käytännössä lämmöntalteenotto toteutetaan tulo-poistoilmanvaihtokoneessa, jossa on lämmönsiirrin. Lämmönsiirtimen hyötysuhde vaihtelee laitteesta riippuen, mutta nykyaikaisissa laitteissa se voi olla hyvinkin korkea. Tämä tarkoittaa, että ulkoa tuleva kylmä ilma lämpiää huomattavasti ennen kuin se johdetaan asuntoihin.
Lämmöntalteenoton hyöty korostuu erityisesti kylmässä ilmastossa, kuten Suomessa, jossa lämmityskausi on pitkä. Saneeraushankkeissa lämmöntalteenoton lisääminen tai vanhan laitteen uusiminen on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta.
Mikä on ilmanvaihdon ja lämpöhäviöiden yhteys?
Ilmanvaihto aiheuttaa lämpöhäviöitä, koska rakennuksesta poistetaan lämmintä sisäilmaa ja tilalle tuodaan kylmää ulkoilmaa. Tämä on väistämätöntä, sillä hyvä sisäilma edellyttää riittävää ilmanvaihtoa. Kysymys on siitä, kuinka suuri osa tästä lämpöhäviöstä voidaan ottaa talteen tai minimoida.
Ilmanvaihdosta aiheutuvat lämpöhäviöt jakautuvat kahteen osaan:
- Hallittu ilmanvaihto: Suunniteltu ilmanvaihto, jossa ilmamäärät on mitoitettu tarpeen mukaan ja lämpö voidaan ottaa talteen.
- Hallitsematon vuotoilma: Rakennuksen vaipan vuotokohtien kautta kulkeutuva ilma, josta ei saada lämpöä talteen ja joka kasvattaa energiankulutusta ilman hyötyä.
Vanhoissa rakennuksissa hallitsematon vuotoilma voi olla merkittävä ongelma. Rakennuksen tiivistäminen ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea säätö ovat molemmat tärkeitä toimenpiteitä lämpöhäviöiden hallinnassa. Pelkkä tiivistäminen ilman asianmukaista ilmanvaihtoa voi kuitenkin heikentää sisäilman laatua, joten nämä toimenpiteet tulee suunnitella kokonaisuutena.
Milloin ilmanvaihtojärjestelmä kannattaa uusia energiansäästön vuoksi?
Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen on perusteltua silloin, kun nykyinen järjestelmä on teknisesti vanhentunut, huonosti toimiva tai kun sen energiankulutus on selvästi korkeampi kuin nykyaikaisilla vaihtoehdoilla. Erityisesti silloin, kun rakennuksessa on pelkkä koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa, uusiminen voi tuoda merkittäviä säästöjä.
Uusimista kannattaa harkita, jos jokin seuraavista pätee:
- Ilmanvaihtokone on yli 20 vuotta vanha ja alkuperäinen.
- Lämmöntalteenottolaitteen hyötysuhde on heikentynyt tai laite puuttuu kokonaan.
- Ilmanvaihtojärjestelmässä esiintyy toistuvia toimintahäiriöitä tai melua.
- Energiakatselmus tai tekninen selvitys osoittaa selkeän parannuspotentiaalin.
- Taloyhtiö suunnittelee muuta laajempaa saneeraushanketta, johon ilmanvaihdon uusiminen on järkevää yhdistää.
Ajoitus kannattaa suunnitella huolellisesti yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Vuodenaika ei yksin ratkaise, milloin uusiminen on parasta tehdä, vaan tärkeämpää on hyvä hankesuunnittelu ja riittävä valmistautumisaika.
Miten ilmanvaihtohormin kunto vaikuttaa energiatehokkuuteen?
Ilmanvaihtohormin kunto vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin ilmanvaihtojärjestelmä toimii ja kuinka paljon energiaa se kuluttaa. Vuotava, tukkeutunut tai huonokuntoinen hormi heikentää ilmavirtojen hallintaa, mikä voi johtaa sekä sisäilmaongelmiin että energiatehokkuuden laskuun.
Hormiston ongelmat voivat ilmetä monin tavoin. Vuodot hormistossa tarkoittavat, että ilma kulkeutuu vääriin paikkoihin, jolloin ilmanvaihto ei toimi suunnitellulla tavalla. Tukokset tai likaantuneet kanavat kasvattavat puhaltimien vastapainetta, mikä lisää sähkönkulutusta. Pahimmillaan huonokuntoinen hormi voi johtaa siihen, että ilmanvaihtokone joutuu työskentelemään jatkuvasti ylikuormittuneena.
Hormiston kartoitus on tärkeä lähtökohta ennen ilmanvaihtojärjestelmän saneerausta. Rusttetilla on yhteistyöverkostomme kautta mahdollisuus tarjota ilmanvaihtohormien kartoituksia ja muita palveluja, joiden avulla saadaan selkeä kuva hormin kunnosta ennen päätöksentekoa. Tämä auttaa välttämään tilanteet, joissa uusi ilmanvaihtokone asennetaan huonokuntoiseen hormistoon.
Mitä eroa on koneellisella poistolla ja tulo-poistoilmanvaihdolla energiatehokkuudessa?
Koneellinen poisto tarkoittaa järjestelmää, jossa kone poistaa sisäilmaa mekaanisesti, mutta tuloilma tulee rakennukseen korvausilmaventtiilien kautta ilman esilämmitystä. Tulo-poistoilmanvaihto puolestaan hallitsee sekä tulo- että poistoilmaa koneellisesti, ja siihen voidaan liittää lämmöntalteenotto. Energiatehokkuuden kannalta ero on merkittävä.
Koneellinen poisto
Koneellinen poisto on yksinkertainen ja edullinen ratkaisu, mutta sen energiatehokkuus on rajallinen. Tuloilma tulee sisään kylmänä eikä lämpöä oteta talteen. Talvella tämä tarkoittaa, että lämmitysjärjestelmän on lämmitettävä kaikki tuloilma alusta alkaen. Järjestelmä on edelleen yleinen vanhemmissa kerrostaloissa ja on toimiessaan riittävä sisäilman laadun kannalta, mutta energiansäästön näkökulmasta se jää selvästi jälkeen modernimmista vaihtoehdoista.
Tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla
Tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla on energiatehokkaampi vaihtoehto, koska poistoilman lämpö siirretään tuloilmaan. Tämä vähentää lämmitysenergian tarvetta huomattavasti. Järjestelmä on monimutkaisempi ja vaatii enemmän huoltoa kuin koneellinen poisto, mutta pitkällä aikavälillä energiansäästö voi kattaa investoinnin.
Valinta näiden kahden välillä riippuu rakennuksen tyypistä, nykyisestä järjestelmästä, hormiston kunnosta ja investointimahdollisuuksista. Paras ratkaisu selviää aina tapauskohtaisen arvioinnin kautta, sillä jokainen rakennus asettaa omat reunaehtonsa suunnittelulle. Rusttetilla autamme taloyhtiöitä ja rakennuttajia arvioimaan, mikä ilmanvaihtoratkaisu sopii parhaiten heidän kiinteistönsä tarpeisiin osana laajempaa korjausrakentamisen suunnittelua.
Ota yhteyttä – autamme löytämään oikean ratkaisun
Epäiletkö, että kiinteistösi ilmanvaihto kaipaa päivitystä tai haluatko tietää, miten energiatehokkuutta voisi parantaa? Asiantuntijamme auttavat sinua kartoittamaan tilanteen ja löytämään juuri teidän rakennukseenne sopivan ratkaisun. Ota meihin yhteyttä ja kerro tarpeistasi – suunnitellaan yhdessä toimivampi ja energiatehokkaampi ilmanvaihto.