Taloyhtiön tarvitsema latauspisteiden määrä riippuu autopaikkojen kokonaismäärästä, asukkaiden nykyisestä ja ennakoidusta sähköautokannasta sekä kiinteistön sähköverkon kapasiteetista. Käytännössä harvoin on tarpeen asentaa latausmahdollisuus jokaiselle autopaikalle heti, vaan järkevämpi lähestymistapa on rakentaa latausinfrastruktuuri vaiheistettuna kokonaisuutena. Alla käymme läpi yleisimmät kysymykset, jotka taloyhtiöissä nousevat esiin latausratkaisuja suunniteltaessa.
Mikä määrittää tarvittavien latauspisteiden määrän?
Latauspisteiden tarpeen määrittää ennen kaikkea se, kuinka moni asukas omistaa tai suunnittelee hankkivansa sähköauton lähivuosina. Autopaikkojen kokonaismäärä, taloyhtiön koko ja kiinteistön sähköliittymän nykyinen kapasiteetti ovat kaikki keskeisiä tekijöitä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa lukua, joka sopisi jokaiseen taloyhtiöön.
Hyvä lähtökohta on selvittää asukkaiden kiinnostus latauspisteitä kohtaan esimerkiksi kyselyllä. Tämä antaa realistisen kuvan lähiajan tarpeesta. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon alueen yleinen kehitys: sähköautojen määrä kasvaa tasaisesti, joten tänä vuonna riittävä määrä latauspisteitä voi olla liian vähäinen muutaman vuoden kuluttua. Tästä syystä latausinfrastruktuuri kannattaa suunnitella niin, että kapasiteettia on helppo laajentaa myöhemmin.
Mitä eroa on latauspisteellä ja latausvalmiudella?
Latauspisteellä tarkoitetaan toimivaa latauspistettä, johon sähköauton voi kytkeä heti. Latausvalmius tarkoittaa sitä, että kaapelointi, suojaputket ja sähkökapasiteetti on rakennettu valmiiksi, mutta varsinaista latauslaitetta ei ole vielä asennettu. Latausvalmius on usein kustannustehokas tapa varautua tulevaan.
Kun kaivuutyöt ja kaapelointi tehdään kerralla, latauspisteiden lisääminen myöhemmin on huomattavasti halvempaa kuin koko projektin aloittaminen alusta. Monessa taloyhtiössä järkevä ratkaisu onkin asentaa heti toimivat latauspisteet niille autopaikoille, joille on jo nyt kysyntää, ja rakentaa latausvalmius muille paikoille. Tällöin taloyhtiö ei maksa turhasta, mutta on silti valmistautunut kasvavaan tarpeeseen.
Kuinka paljon sähköverkon kapasiteetti rajoittaa latauspisteiden määrää?
Sähköverkon kapasiteetti on yksi merkittävimmistä käytännön rajoitteista taloyhtiön latauspisteiden määrälle. Jos kiinteistön sähköliittymä on mitoitettu vain tavanomaiseen asumiskäyttöön, samanaikainen lataus useammassa pisteessä voi ylittää liittymän tehon. Tämä ei tarkoita, ettei latauspisteitä voi asentaa, mutta se vaikuttaa siihen, miten järjestelmä pitää rakentaa.
Ratkaisuna käytetään usein kuormanhallintajärjestelmää, joka jakaa käytettävissä olevan tehon älykkäästi aktiivisten latauspisteiden kesken. Tällöin yksittäinen lataus voi olla hitaampaa ruuhka-aikoina, mutta kaikki autot saavat silti ladattua yön aikana. Jos taloyhtiön sähköliittymä on selvästi alimitoitettu, voidaan joutua harkitsemaan liittymän korottamista, mikä on oma hankkeensa ja lisää kustannuksia. Sähköverkon kapasiteetti on aina selvitettävä ennen kuin latauspisteiden lopullisesta määrästä päätetään.
Pitääkö kaikkiin autopaikkoihin asentaa latausmahdollisuus heti?
Ei pidä. Kaikkiin autopaikkoihin ei tarvitse asentaa latausmahdollisuutta heti, eikä se useimmissa tapauksissa ole taloudellisesti järkevää. Vaiheistaminen on sekä kustannustehokkaampaa että käytännöllisempää, kunhan perusinfrastruktuuri suunnitellaan alusta asti laajennettavaksi.
Rakennusmääräykset ohjaavat uudisrakentamista, mutta olemassa olevissa taloyhtiöissä päätös on pitkälti taloyhtiön omissa käsissä. Tärkeintä on, että suunnittelu tehdään huolellisesti: kaapeloinnin reitit, jakelukeskuksen sijoittaminen ja kuormanhallinta on mietittävä kokonaisuutena jo ensimmäisessä vaiheessa. Näin myöhempi laajentaminen ei vaadi suuria lisäinvestointeja infrastruktuuriin.
Kuka vastaa latauspisteiden suunnittelusta taloyhtiössä?
Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että latausinfrastruktuurin suunnittelu käynnistetään ja että hankkeelle nimetään pätevä suunnittelija. Käytännössä suunnittelun toteuttaa sähkösuunnittelija, joka arvioi liittymän kapasiteetin, suunnittelee kaapeloinnin ja valitsee sopivan kuormanhallintaratkaisun.
Isännöitsijällä on usein keskeinen rooli hankkeen koordinoinnissa: hän auttaa valmistelemaan päätöksenteon yhtiökokoukselle ja hankkii tarvittavat tarjoukset. Monimutkaisemmissa hankkeissa, joissa latausinfrastruktuuri liittyy laajempaan sähköistyksen tai kiinteistötekniikan uudistamiseen, kannattaa harkita rakennuttajakonsultin tai projektinjohtajan asiantuntijapalveluita. Tämä varmistaa, että eri osapuolet toimivat koordinoidusti ja hanke pysyy aikataulussa ja budjetissa.
Milloin taloyhtiön kannattaa teettää latausinfrastruktuurikartoitus?
Latausinfrastruktuurikartoitus kannattaa teettää viimeistään silloin, kun useampi asukas on pyytänyt latauspistettä tai kun taloyhtiö suunnittelee muuta sähköjärjestelmiin liittyvää remonttia. Kartoituksen tekeminen ennen isompia töitä säästää rahaa, koska kaivuu- ja asennustyöt voidaan yhdistää.
Hyvä hetki kartoitukselle on myös silloin, kun taloyhtiö päivittää pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaansa. Latausinfrastruktuuri on järkevää sisällyttää tähän suunnitelmaan samalla, kun arvioidaan muitakin tulevia investointeja. Jos taloyhtiöllä on tulossa linjasaneeraus, julkisivuremontti tai muu laajempi hanke, latausinfrastruktuurin suunnittelu kannattaa kytkeä siihen yhteyteen. Näin vältytään turhilta kaivu- ja purkutöiltä.
Me Rusttetilla autamme taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä hahmottamaan latausinfrastruktuurihankkeen kokonaisuutena, suunnittelusta toteutuksen valvontaan. Jos taloyhtiönne miettii, mistä aloittaa, olemme käytettävissä kartoituksen ja suunnittelun tueksi. Ota meihin yhteyttä – autamme teidät alkuun.