Viemärisaneeraus kerrostalossa toteutetaan joko uusimalla vanhat viemäriputket kokonaan tai kunnostamalla ne sukittamalla. Valinta riippuu putkiston kunnosta, rakennuksen iästä ja hankkeen laajuudesta. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki oleelliset vaiheet aina tarpeen tunnistamisesta suunnitteluun ja toteutukseen.
Mitkä merkit kertovat viemärisaneerauksen tarpeesta?
Viemärisaneerauksen tarve on ajankohtainen, kun viemärit toistuvasti tukkeutuvat, putkistossa esiintyy vuotoja tai rakennuksen ikä viittaa siihen, että alkuperäiset putket lähestyvät käyttöikänsä loppua. Nämä merkit eivät aina tarkoita, että koko putkiremontti on käynnistettävä heti, mutta ne ovat selkeitä syitä teettää kuntotutkimus.
Käytännössä kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- Viemärit tukkeutuvat toistuvasti ilman selvää syytä
- Kylpyhuoneessa tai keittiössä havaitaan viemärin hajuja
- Kosteusvaurioita tai vesijälkiä ilmestyy seiniin tai lattioihin
- Rakennus on valmistunut 1960–1980-luvuilla eikä viemäreitä ole aiemmin saneerattu
- Viemärikuvaukset paljastavat syöpymistä, halkeamia tai siirtymiä
Jokainen rakennus on erilainen, joten pelkkä ikä ei yksin kerro koko totuutta. Betonista tai valuraudasta valmistetut viemärit voivat olla hyvässä kunnossa vuosikymmeniä, kun taas joissakin rakennuksissa ongelmat ilmaantuvat aiemmin. Siksi kunto kannattaa aina selvittää ammattilaisen tekemällä tutkimuksella ennen kuin tehdään päätöksiä saneerauksen laajuudesta.
Miten viemärisaneerauksen laajuus selvitetään ennen töiden aloitusta?
Viemärisaneerauksen laajuus selvitetään viemärikuvauksella ja kuntotutkimuksella, joiden perusteella saadaan tarkka kuva putkiston nykytilasta. Näiden tulosten pohjalta suunnittelija voi arvioida, riittääkö osittainen kunnostus vai tarvitaanko laajempi uusiminen.
Viemärikuvaus tarkoittaa käytännössä sitä, että putkistoon työnnetään kamera, joka kuvaa putken sisäpinnan kunnon. Kuvauksen perusteella nähdään, onko putkessa syöpymistä, halkeamia, juuria tai muita vaurioita. Tulokset dokumentoidaan ja niitä käytetään suunnittelun pohjana.
Kuntotutkimuksessa voidaan tarkastella myös laajemmin koko kiinteistön putkistoa, mukaan lukien vesijohdot ja lämmitysjärjestelmä. Tällöin on mahdollista arvioida, kannattaako eri järjestelmien saneeraukset yhdistää samaan hankkeeseen, mikä usein on taloudellisesti järkevää.
Laajuuden selvittäminen etukäteen on tärkeää myös kustannusarvion kannalta. Ilman kunnollista lähtötietojen keräämistä urakoitsijoiden tarjoukset voivat vaihdella huomattavasti, eikä taloyhtiöllä ole riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi.
Mitä eroa on viemärin sukituksella ja perinteisellä putkenvaihdolla?
Viemärin sukituksessa vanhan putken sisälle asennetaan uusi pinnoite tai sukkamateriaali, jolloin putkea ei tarvitse kaivaa esiin. Perinteisessä putkenvaihdossa vanhat putket poistetaan ja korvataan uusilla. Sukitus on nopeampi ja vähemmän rakenteita rikkova vaihtoehto, mutta se ei sovi kaikkiin tilanteisiin.
Sukituksen edut ja rajoitukset
Sukitus sopii hyvin silloin, kun putken rakenne on riittävän ehjä ja halkaisija on tarpeeksi suuri. Se aiheuttaa vähemmän häiriötä asukkaille, koska lattioita ja seiniä ei tarvitse avata samassa laajuudessa kuin perinteisessä remontissa. Työ on usein myös nopeampaa. Sukituksen jälkeen putken sisähalkaisija pienenee hieman, mikä on otettava huomioon mitoituksessa.
Perinteisen putkivaihdon tilanteet
Perinteinen putkenvaihto on tarpeen, kun putket ovat pahoin vaurioituneita, niiden sijainti muuttuu tai rakenteiden avaaminen on muutenkin suunnitteilla. Se on myös ainoa vaihtoehto, jos sukitukselle ei ole teknisiä edellytyksiä. Kokonaisarvion tekee aina suunnittelija, joka tuntee rakennuksen erityispiirteet.
Miten viemärisaneeraus etenee vaihe vaiheelta kerrostalossa?
Viemärisaneeraus kerrostalossa etenee esisuunnittelusta ja kuntotutkimuksesta suunnitteluun, urakoitsijan kilpailutukseen, rakennuslupaan, varsinaiseen rakentamiseen ja lopulta loppukatselmusvaiheeseen. Prosessi on monivaiheinen ja kestää suunnitteluvaihe mukaan lukien tyypillisesti useita kuukausia.
Vaiheet pääpiirteissään:
- Tarveselvitys ja kuntotutkimus: Selvitetään putkiston nykytila viemärikuvauksin ja tutkimuksin.
- Hankesuunnittelu: Määritellään saneerauksen laajuus, aikataulu ja kustannusarvio.
- Suunnittelu: LVI-suunnittelija laatii toteutussuunnitelmat, jotka hyväksytetään tilaajalla.
- Rakennuslupa: Tarvittaessa haetaan rakennuslupa kunnan rakennusvalvonnasta.
- Urakoitsijan kilpailutus: Pyydetään tarjoukset useammalta urakoitsijalta ja valitaan sopivin.
- Rakentaminen: Varsinainen saneeraustyö tehdään sovitun aikataulun mukaisesti.
- Valvonta: Työn aikana valvoja seuraa, että työ vastaa suunnitelmia ja rakentamismääräyksiä.
- Loppukatselmus ja dokumentointi: Hanke päätetään katselmukseen ja asiakirjat arkistoidaan.
Asukkaiden tiedottaminen on tärkeä osa prosessia. Kerrostalossa saneeraus vaikuttaa kaikkiin asukkaisiin, joten selkeä viestintä aikatauluista ja käyttökatkoista on oleellista koko hankkeen ajan.
Kuinka kauan viemärisaneeraus kestää kerrostalossa?
Viemärisaneerauksen kesto kerrostalossa vaihtelee rakennuksen koon, saneerausmenetelmän ja hankkeen laajuuden mukaan. Pelkkä sukitus voi valmistua muutamassa viikossa, kun taas laaja putkenvaihto useammassa rappukäytävässä voi kestää useita kuukausia.
Suunnitteluvaihe ennen rakentamisen aloitusta vie oman aikansa, ja se on syytä ottaa aikatauluun realistisesti mukaan. Huolellinen suunnittelu ja hyvä urakoitsijayhteistyö ovat tärkeämpiä tekijöitä aikataulun onnistumisessa kuin vuodenaika. Ajatus siitä, että saneeraus pitäisi tehdä tiettyyn aikaan vuodesta, on harhaanjohtava. Hyvällä suunnittelulla hanke voidaan toteuttaa joustavasti.
Asukkaiden näkökulmasta oleellista on tietää, kuinka pitkään vesikatkot kestävät ja miten niihin varaudutaan. Tyypillisesti vesikatko kestää yhden asunnon kohdalla yhden työpäivän kerrallaan, mutta tämä riippuu toteutustavasta ja urakoitsijasta.
Kuka vastaa viemärisaneerauksen suunnittelusta ja valvonnasta taloyhtiössä?
Viemärisaneerauksen suunnittelusta vastaa pätevä LVI-suunnittelija, jonka taloyhtiö tai rakennuttaja palkkaa hankkeeseen. Valvonnasta huolehtii erillinen valvoja, jonka tehtävä on varmistaa, että työ toteutetaan suunnitelmien ja rakentamismääräysten mukaisesti. Nämä roolit ovat erilliset, eikä sama henkilö yleensä toimi molemmissa.
Taloyhtiön hallituksella on vastuu hankkeen käynnistämisestä ja päätöksenteosta, mutta tekninen osaaminen hankitaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Isännöitsijä toimii usein yhteyshenkilönä ja koordinoi viestintää osakkaiden ja asiantuntijoiden välillä.
Rakennushankkeessa tarvitaan myös vastaava työnjohtaja, jonka rakennusvalvonta hyväksyy. Tämä henkilö vastaa siitä, että rakentaminen täyttää viranomaisvaatimukset. Monissa tapauksissa urakoitsija nimeää vastaavan työnjohtajan, mutta taloyhtiön kannattaa varmistaa asia erikseen.
Me Rusttetilla autamme taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä viemärisaneerauksen suunnittelu- ja valvontapalveluissa kaikissa vaiheissa, esisuunnittelusta ja kuntotutkimusten koordinoinnista LVI-suunnitteluun, urakoitsijan kilpailutukseen ja rakentamisen valvontaan. Jos taloyhtiössänne on tulossa putkiremontti tai haluatte selvittää viemäristön kunnon, otamme mielellämme tilanteenne tarkempaan tarkasteluun.